Nyt on tässä Maltan bussiliikenteessä tapahtunut jotakin aivan kummallista.

Viime aikoina bussit ovat olleet jopa etuajassa, eli jos et tökötä siellä pysäkillä jo 5 minuuttia etuajassa, voi olla, että bussi onkin mennyt jo siihen aikaan, kun sinä siellä seisot ja joudut odottamaan seuraavaa, toki se voi olla myös totuttuun tapaan myöhässä, ei voi tietää, pitäisi olla sellainen Tallinja Public Transport- kristallipallo.

Täällä Maltallahan on niitä Public Holiday -päiviä, nyt vuonna 2023, jopa 14 kappaletta. Valtaosa niistä osuu arkipäiville, joten kun ihmisten lomaoikeudet ovat lyhyempiä kuin Suomessa, niin näistä kaikki saavat 2 viikkoa lisää lomaa, joka tosin on ripoteltu ympäri vuotta. Minun kohdalleni näitä päivä osuu 3 kappaletta, täällä oloni aikana. Kun sain sellaisen pitkän viikonlopun ja edullisen Airbnb-asunnon, niin suuntasin Gozon saarelle. Sai sielu hetkisen taas levähtää tästä ihmisvilinästä, autoista ja turisteista. Ja seisovasta kuumasta ilmasta.

Se olikin hyvin opettavainen retki.  Menin taas sinne Ramla Beachille, ihmettelin, että mikä kumma juttu tuo on ja pitihän sinne ängetä uteliaana katsomaan. Nythän oli näin, että monen vuoden tauon jälkeen sinne oli tullut kilpikonna munimaan, keskelle Gozon saaren parasta hiekkarantaa ja vielä parhaimpana turistikautena.

Siellä nyt sitten istuu vapaaehtoiset 24/7 vahtimassa pesää, että kukaan ei mene tekemään tyhmyyksiä. 27.6. oli pykäisty joku lakikin pystyyn suojaamaan tulevaa kilpikonnasukupolvea. Minä kävin rannalla 29.6., joten oli aika tuore juttu. Onhan siinä hiekkasäkkejäkin ja aita ympärillä, mutta silti vapaaehtoiset istuvat vahdissa yötä päivää. Olen minä oppinut uuttakin ”Jos haudonta tapahtuu alle 27.7 asteessa niin tulee poikia ja jos lämpö on yli 31 tulee tyttöjä”. Mitä sitten tuolla väliin jäävällä alueella tapahtuu… se jäi epäselväksi, samoin kuin se, miten lämpötila määrää sukupuolen. Mutta ehkä se oli vain yksinkertaistettu versio turistille.

Sukelluksillakin olen oppinut uutta. Ensinnäkin luulin, sukelsinhan 10 sukellusta täällä Maltan saarella, että vau tää on parasta Maltaa, koska en tiennyt mitään paremmasta. Sitten sukelsin siellä Gozon saarella 8 sukellusta ja täytyy kyllä sanoa, että ne sukellukset lyövät laudalta kirkkaasti ne ensimmäiset. Gozon vesissä on enemmän merielämää, erilaisia kaloja, on mustekaloja, barracudia ja pikkukaloja parvittain, kampeloita, merihevosia, nudibranchejä eli vapaakiduskotiloita, rauskuja, saalistavia tonnikaloja ja vaikka mitä. Ja se, että sukelluskeskuksen valinta osui Gozon saaren pienimpään sukelluskeskukseen, oli onneni. Siellä on yksi ainoa kouluttaja. Graham tarjoaa asiakkaalle personoituja sukelluksia. Hänellä on valtava määrä tietoa meriluonnosta, säätiloista ja virtauksista sekä yli 6000 tuhannen sukelluksen kokemus Gozon vesistä. Niiden ansiosta sain elämäni ehkä parhaimmat sukellukset. Ja pystyin rentoutumaan sukelluksilla täysin ja nautin niistä aivan valtavasti. Opin myös paljon uutta. Esimerkiksi jos Graham tietää jo edeltä käsin, että nyt meillä on hyvä mahdollisuus nähdä esimerkiksi Barracuda parvi, silloin käydään läpi jo ennen sukellusta toimintaohjeet, mitä teet, miten olet ja miten sukellat, että ei säikäytä Barrackudia pois vaan päästään sukeltamaan mahdollisimman lähelle sitä parvea tai jopa parveen.

Gozolla näin myös näiden Maltan sukelluksien ensimmäisen merihevosen, se oli sellainen masu poikasia pullollaan oleva pitkänokkainen tumma HERRA merihevonen. Ja etukäteen oli käyty läpi, että jos heppa pysyy pystyssä, sillä on kaikki hyvin ja niin mullakin on kaikki hyvin, mutta jos heppa pötkähtää pötkölleen, niin silloin sitä ahdistaa ja stressaa ja minä olen liian lähellä. Mustekalojen kanssa sain myös hiukan leikkiä semmoista pientä kevyttä leikkiä, minulla oli meriheinä sormissa, jota työnsin lähemmäksi mustekalaa ja voin sanoa, että pääsin katsomaan mustekalaa silmästä silmään, ensin se meni vähän kauemmas, mutta sitten se uteliaana tuli katsomaan, että mikä ihmeen heinä se tuo on ja sitä peliä siinä sitten pelattiin jonkin aikaa. Myös se miten vikkelästi mustekalan väri vaihtuu sen mukaan, kun mustekalan vaihtaa paikkaa, niin se on kyllä aivan ällistyttävää. Katsoin silmästä silmään myös pikku kampelaa. Se silmät taas pyörivät ihan mihin sattuu, koska minä olin sen takana.

Eikä voi kuin ihmetellä, ensin riutan reuna on täynnä pikkukaloja. Tarvitaan vain yksi saalistava tonnikala ja kaikki katoaa, ilmaantuakseen kohta uudestaan näkysälle. Hiukan kuin lintuparvi taivaalla, kuin yhdestä ajatuksesta kaikki kääntyvät ja vieläpä samaan suuntaan. Mutta miten ihmeessä ne sen oikein tekevät.

Luottoni Grahamiin oli niin kova, että pitkästä aikaa halusin hylkyyn sisälle sekä syväsukellukselle. Myös luolat missä käytiin, olivat pidempiä, toki määräyksien mukaisesti vasta-aukko pilkotti, kun vain osasi katsoa oikeaan suuntaan.

Jos vertaa Gozon saarta tähän Maltan pääsaareen niin siellä on vähemmän autoja, vähemmän ihmisiä, se on hiljaisempi ja rannalla paremmin tilaa. Enemmän luontoa ja näkemistä niin pinnan alla kuin päälläkin.

Työmaalla olen tehnyt paljon istuimien päällystyksiä seuraavassa muutama makupala.

Ja tällaisen vähän vanhemman tuolin verhoilin.

Sitten meillä on koko ajan pohjalla sellainen hiukan isompi projekti. Uusitaan erään miljonäärin veneeseen istuimet, patjastot ja paneelit. Laittelen niistä jossakin vaiheessa loppukuvia.

Ja vielä asunnosta muutama sananen. En tiennytkään, että nämä ovat seka-asuntoja. Saatiin kolmanneksi unkarilainen mies.

Aurinko on näinä parina viime viikkona paistanut täydeltä terältä lähes koko ajan, ja lämpötilat ovat nousseet kolmenkymmenen paremmalle puolelle. Ja nehän tuntuvat aina muutamaa astetta lämpimämmälle.  Paikoitellen, kun kulkee kapeilla kaduilla, minne ei osu tuulenvire laisinkaan, on ajoittain iltapäivällä jo suorastaan tukalan kuuma. Ja pahenee, yhden ennusteen mukaan nousee jo 36 asteeseen ja toinen firma lupaa 38 astetta ensi viikolle.