McCabe’s Training Stable, Tanska
Tämä harjoittelu tuki mukavasti molempia tutkinnon osia, vaikkakin lännenratsastusopinnot minulla oli jo valmiina ja suoritin harjoittelun hevospalveluohjaajan tutkinnon osan alla.
McCabe’s Training Stable on noin 50 hevosen valmennustalli. Tallia pyörittää Jonna McCabe yhdessä miehensä Rolfin kanssa. Tallissa on Jonnan omien hevosten lisäksi asiakkaiden valmennuksessa olevia hevosia sekä yksityishevosia täysihoidossa. Lisäksi Jonnalla on yhteistyötä paikallisen ratsastusseuran kanssa, ja tallilla on käytössä vajaa parikymmentä tuntihevosta, joilla tarjotaan sekä perusratsastustunteja sekä terapiaratsastusta. Jonna valmentaa ja ratsuttaa hevosia ja ratsukoita, apunaan hänellä on apulaisvalmentaja Rikke.
Tallilla on todella monipuolisesti toimintaa. Pääsin seuraamaan ratsastus- ja valmennustuntien pitoa sekä olin mukana ohjaamassa terapiatunteja. Tunteja on pitkin päivää, ja asiakkaat olivat esim. liikuntarajoitteisia, kuntoutuksessa olevia tai kehitysvammaisia. Hevoset, joita terapiatunneilla käytettiin, olivat aivan mahtavia; ne olivat niin kilttejä ja rauhallisia ja kulkivat kiltisti maneesia ympäri. Maneesiin oli ripoteltu puomeja ja tötteröitä vähän tuntia elävöittämään, ja lopuksi fysioterapeutti Henriette venytteli jokaisen asiakkaan jalat. Asiakkaita oli tunneilla 3–5, ja muutamia asiakkaita lukuun ottamatta kaikkia avustettiin taluttamalla. Mukana oli myös Rolf, joka avusti asiakkaat hevosen selkään ja alas. Käytössä oli nosturi, jolla esim. pyörätuolilla liikkuvat asiakkaat saatiin nostettua valjaiden avulla hevosen selkään. Siinä saa olla kovahermoinen hevonen, että seisoo paikallaan, kun selkään lasketaan moottorilla toimivan nosturin avulla ihminen. Tallilla on todella monipuolisesti toimintaa, pääsin seuraamaan ratsastus- ja valmennustuntien pitoa sekä olin mukana ohjaamassa terapiatunteja. Nämä hevoset ovatkin kultaakin kalliimpia.
Terapiatuntien lisäksi seurasin Jonnan pitämiä ratsastustunteja. Koska tallilla kävi hyvin kansainvälistä porukkaa, osan tunneista pystyin jopa ymmärtämään koska Jonna ohjasi englanniksi. Seurasin myös Rikken pitämiä ranch trail-tunteja, jotka olivat todella mielenkiintoisia, koska trail itse lajina kiinnostaa minua paljon.
Tallilla oli monta työntekijää, joiden kanssa hoidettiin päivittäiset tallityöt. Oli mielenkiintoista nähdä, miten ison hevostallin rutiini pyörii. Mikä oli todella ihailtavaa, kaikki tallin hevoset pääsivät tarhoihin tai laitumelle, jotkut jopa laumassa. Tuntihevoset pääsivät yhtenä laumana ulos. Olen nähnyt vastaavia valmennustalleja, joissa hevosten tarhaaminen ei ole itsestäänselvyys, joten tämä oli hevosten hyvinvoinnin kannalta ehdottoman hyvä juttu. Kesäisin hevoset ovat ulkona isommissa laumoissa ja jopa vuorokauden ympäri.
Suurin osa karsinoista oli kuivitettu oljella, ja osa purupelletillä. Olkikarsinat siivottiin putipuhtaaksi kerran viikossa; muina päivinä karsinoihin vain lisättiin puhdasta olkea. Kaksi päivää viikosta oli pyhitetty olkikarsinoiden siivoukseen, jolloin niistä siivottiin kaikki märkä olki sekä lanta. Tämä nopeutti paljon päivätoimia, koska kaikkia karsinoita ei tarvinnut siivota päivittäin. Pellettikarsinat siivottiin joka päivä.
Hevoset olivat näin kevätaikaan puolipäivätarhauksella, eli aamulla osa meni ulos ja vaihto tapahtui puolen päivän maissa.
Pääsin ratsastamaan päivittäin, mikä oli tosi mukavaa. Välillä ratsastin itsekseni, välillä Jonnan kanssa ja välillä erään työntekijän Nadtjan kanssa, jota myös sitten itse ohjasin hänen omassa ratsastuksessaan.
Hevoset olivat todella osaavia ja kuten Jonna sanoi, hän haluaa kouluttaa hevosensa jokaisen ratsastettavaksi. Riippuen omasta ratsastustaidosta, täällä pääsee varmasti myös hevosen selkään.
Harjoittelujaksoni sattui ajankohdalle, jolloin talliporukkaa oli lähdössä kisoihin Tuse Creek Ranchille. Olin kuullut kyseisestä paikasta, mutta en ollut koskaan käynyt siellä. Oli tosi mahtavaa, että pääsin mukaan seuraamaan kisoja.
Ihmiset tallilla olivat todella, todella ystävällisiä. Yllätyin siitä, miten hyvin tanskalaiset puhuivat englantia! Asuin Saksassa, missä totuin siihen, etteivät ihmiset oikeastaan osanneet englantia (varsinkaan maaseudulla). Tanskassa tilanne oli täysin päinvastainen; jopa suurin osa ohjaamistani terapia-asiakkaista puhui englantia, ihan vanhemmatkin ihmiset. Jos perusenglanti on vain hallussa, kielitaidon kanssa ei varmasti tule ongelmia.
Majoitus järjestettiin tallin puolesta, ja arkipäivisin ei tarvinnut huolehtia aamupalasta eikä lounaasta. Kauppaan pääsi kävellen (sijainti aivan tallin vieressä) ja kyyti lentokentälle järjestettiin. Lentokenttä oli todella lähellä, ja lento Suomeen kesti vain vajaa pari tuntia (minun lentoni oli välilaskun kanssa). Harjoitteluni kesti kolme viikkoa, ja ajankohta oli kelien puolesta varsinkin loppuvaiheessa todella hieno. Huhtikuun alku on Tanskassa jo kevättä ja verrattuna Suomeen, siellä päästiin jo lähelle +20 astetta. Maaliskuun puolella oli vielä pakkasöitä, eli selkeästi viileämpää, vaikka luntahan siellä ei ollut missään.
Rahathan siellä saa sitten tuhlattua tallin yhteydessä olevassa isossa, McCabe’s Rideudstyr-hevostarvikeliikkeessä. ???? Siellä on varustetta ja vaatetta englantilaiseen tyyliin vaikka millä mitalla, ja pieni nurkkaus myös hienoja westernvarusteita ja -vaatetta, sekä bootseja.
Suosittelen tätä harjoittelupaikkaa erittäin lämpimästi. ????