Sisustusalan työssäoppimisjaksolla Mariborissa, Sloveniassa, osa 3
Doper dan ja hvala eli ummikkona Sloveniassa
Sloveniassa pärjää yleisesti ottaen tosi hyvin englannilla. Kaikki nuoret ja nuoret aikuiset puhuvat hyvää englantia, ja suurin osa tapaamastani aikuisemmasta väestä vähintäänkin sen verran, että asiakaspalvelu onnistuu. Osa aikuisemmasta väestä puhuu englannin sijasta saksaa, joten omasta ruosteessa olevasta saksan kielen taidostani on ollut myös hyötyä. Ja vaikka englanti tai saksa ei vaikka jossain kaupassa ole myyjältä sujunut, niin aina olen silti onnistunut hoitamaan asiani ja saanut mukavaa palvelua.
Paikalliset tuntuvat arvostavan sitä, kun sanon tervehdykset ja kiitokset sloveniaksi. Olen ottanut tavaksi tervehtiä liikkeiden myyjiä ja asiakaspalveluita sanomalla sloveniaksi "doper dan" (hyvää päivää) ja heti perään englanniksi "hello", jolloin he hoksaavat, että mulle kannattaa porista englanniksi. Näillä sanoilla olen tervehtinyt asiakkaita työssäoppimispaikassani ja tuosta kieli on sitten vaihtunut englanniksi, eikä se ole aiheuttanut ongelmia.
Olen onnistunut saamaan aktiivisanastooni muutamia sloveniankielisiä termejä, joilla olen pärjännyt yllättävän pitkälle:
Doper dan = Hyvää päivää/iltapäivää (käytän esim. kauppaan tai kassalle mennessäni tai kun tervehdin Studio Habitatiin tulevia asiakkaita)
Hvala = Kiitos
Prosim = Ole hyvä
Nasvidenje = Hei hei, näkemiin
Adijo = Hei hei
Oprostite = 'anteeksi'; esimerkiksi jos pyytää toista antamaan hieman tilaa kaupan hyllyjen välissä
Slovenian ja suomen kielessä yhteisenä nimittäjänä on se, että – toisin kuin esimerkiksi englannissa tai ranskassa – sanat lausutaan kuten ne kirjoitetaan. Kaikkia aakkosia ei kuitenkaan sloveniaksi ja suomeksi lausuta juuri samalla tavalla. Onkin pitänyt hoksata, että ainakin c-kirjain lausutaan eri tavalla kuin suomeksi. Esimerkiksi mariborilaisen suosikkikahvilani – tai oikeastaan teehuoneeni – nimessä esiintyvä sana "čajnica" lausutaan suunnilleen 'tshainitsa' ("čaj" tarkoittaa teetä).
Suomen kieleen tottuneelle ääntämishaasteita voivat aiheuttaa erityisesti ns. suhuäänteet (č, š, ž) ja suomalaisittain erikoisemmat konsonanttiyhdistelmät, kuten sanassa "zdravo" ('hei'). Kaikki konsonantit lausutaan: joskus hieman pehmeämmin (esim. hvala, jossa h on lähes äänetön) ja joskus kuuluvammin (paikkakunta Ptuj, jossa p-kirjainkin ääntyy suhahtaen eli suunnilleen 'pju-tui').
Nykytekniikka apuna arjessa
Arkielämässä Googlen kuvasta tekstiä kääntävä Lens-sovellutus on ollut suureksi avuksi. Erityisesti kun yritän päätellä, mitä jossain kyltissä lukee tai selvittää ruokakaupassa, mitä jokin tuote sisältää. Että onko paketissa kanaa vai kalkkunaa tai onko jauheliha sian- vai naudanlihaa. Tai mitä jossain ohjekyltissä lukee. Olen ollut huomaavinani, että käännös on laadukkaampi englannin kuin suomen kielellä, niin olen järjestään käännellyt tekstejä sitten englanniksi.
Myös nettisivujen kääntäminen Googlen kääntäjän avulla sloveniasta englanniksi on ollut hyvä apu, jos englanninkielistä versiota ei ole ollut tarjolla. Viikon verran Mariborissa oltuani hoksasin, että kännykällä nettisivun saa näppärästi käännettyä valitsemalla selaimen valikosta "kolmen pisteen takaa" Jaa-kohdan (Share), jolloin vaihtoehdoista löytyvä kääntäjä avaa nettisivun uuteen välilehteen ja kääntää sen.
Ravintoloista on poikkeuksetta löytynyt englanninkielinen menu. Jos ei painettuna, niin sitten kätevästi QR-koodin takaa verkkoversiona.
Sloveniassa televisio-ohjelmia ei dubata, kuten esimerkiksi Saksassa ja naapurimaa Italiassa, vaan tekstitetään kuten Suomessa. Majapaikkani telkkarista näkyy satakunta kaapelitv-kanavaa, joista valitsin tv:n suosikkilistalle vajaat parikymmentä. Ajoittain on ollut mukava lojua kämpillä ja katsella telkkarista jotain englanninkielistä ohjelmaa. Suosikkejani ovat olleet eläin- ja luonto-ohjelmat ja brittiläiset visailuohjelmat – ja löytyypä kanavavalikoimasta sisustus- ja remontointiohjelmia näyttäviä kanaviakin.
