Tässä blogitekstissä kokemuksistaan Sloveniassa kertoo Päivi. Hän on aikuinen alanvaihtaja, jolla on takana ensimmäinen opintovuosi sisustusalan opintoja Brahessa. Työssäoppimisjakso Slovenian toiseksi suurimmassa kaupungissa, Mariborissa (112 000 asukasta) kestää seitsemän viikkoa syys–lokakuussa 2023.

Monen monta kokemusta rikkaampana takaisin kotiin

Työssäoppimisjakso Sloveniassa on jäänyt taakse. Aika Mariborissa meni yhtä aikaa hitaasti ja nopeasti. Arkipäivät hurahtivat harjoittelupaikassa, jossa tein pääasiassa iltavuoroa – Studio Habitatissa oli kanssani yhtä aikaa harjoittelussa myös Tsekeistä kotoisin oleva arkkitehtuuriopiskelija Šárka, jonka kanssa vuorottelimme työpisteellämme. Aamuntorkkuna iltavuoron tekeminen sopi minulle hyvin, ja loppuiltaisin sekä viikonloppuisin jäi silti riittävästi aikaa myös vapaa-ajalle.

Ammatillisesti työssäoppimisessa antoisinta oli osallistua sisustusalan myymälän ja show roomin toimintaan sekä päästä tutustumaan ulkomaisiin, erityisesti italialaisiin, tuotemerkkeihin ja kalustemuotoiluun. Harjoittelupaikkani yrittäjän toiveesta kokosin heille myös tietopankin suomalaisista huonekalubrändeistä, mitä tehdessäni kotimainen kalustekenttä tuli itsellenikin entistä tutummaksi. Työntekijä Taran apuna huolehdin myymälästä sekä ideoin ja toteutin itsenäisesti sisältöä Studio Habitatin Instagram-tilille, jolloin sain hiottua omaa visuaalista silmääni entisestään.

Sloveniaa kolmen kaupungin kokemuksella

Maribor oli juuri sopivan kokoinen kaupunki seitsemän viikkoa kestäneelle vaihtojaksolle: kaupungissa itsekseen kulkeminen oli helppoa ja turvallista myös ilta-aikaan, eikä tekemisen puutetta tarvinnut missään vaiheessa kokea. Mariborista löytyi lukuisia taidegallerioita, ravintoloita, kahviloita, kivijalkaliikkeitä, useita kauppakeskuksia ja viimeisen päälle moderni elokuvateatteri (leffalipun hinta alle 6 €). Historiallisen keskustan viehättäviä kävelykatuja ja pikkukatuja kulkiessa törmäsi jatkuvasti ihaniin yllätyksiin: kauniisti huoliteltuihin julkisivuihin ja hurmaavasti ränsistyneisiin rakennusten sivuihin ja takapihoihin.

Slovenian toiseksi suurimpana kaupunkina Mariborista oli kätevät juna- ja linja-autoyhteydet ympäri Sloveniaa. Slovenian vanhimpaan kaupunkiin, Ptujiin, pääsi näppärästi matkaamalla bussilla kolme varttia. Yhdensuuntainen matka maksoi vain 1,30 euroa! Ptuj jätti sydämeeni erityisen jäljen: rakastuin tämän pienen, reilun 23 000 asukkaan kaupungin rauhalliseen ja historiaa huokuvaan tunnelmaan. Kävinkin viettämässä Ptujissa kaksi lauantaipäivää, joiden aikana tutustuin mm. roomalaiskauden arkeologisiin jäämiin, 1230 perustetun dominikaanisen luostarin rakennukseen, kaupungin taidemuseon näyttelyyn, huolella restauroituun kirjastoon sekä upeaan keskiaikaiseen Ptujin linnaan ja sen historia- ja taidenäyttelyihin.

Lokakuisena viikonloppuna vierailin Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa. Junamatka suuntaansa kesti vajaat kaksi tuntia, ja maksoi 12,10 € (meno-paluu). Junan ikkunoista näin kauniita vuoria, turkoosina virtaavia jokia ja maaseutumaista asutusta, mistä jäi ajatus, että Sloveniaan pitää tulla joskus uudestaan ja reissata autolla. Ljubljanassa pelattiin silloin Slovenia–Suomi-jalkapallopeli, jota veljeni oli tullut paikanpäälle katsomaan. Veljeni ollessa kannustamassa Suomea EM-karsinnassa vietin hänen puolisonsa kanssa lauantain Ljubljanan keskustaan tutustuen ja shoppaillen. Sunnuntaina vierailimme vielä Slovenian kansallisgalleriassa, jonka jälkeen kävin itsekseni Ljubljanan linnassa, ja lopuksi söimme yhdessä maukkaan pitsat ennen kuin palasin junalla takaisin Mariboriin.

Summa summarum

Opiskelijavaihto Sloveniassa jäi kokemuksena selvästi positiivisen puolelle, vaikka ei kaikki pelkkää iloa ja auringonpaistetta ollut. Mutta eipä arki kotonakaan sitä jatkuvasti ole. Vastaan tuli haasteellisia hetkiä väärinkäsityksistä sairastamiseen. Välillä koti-ikävä vaivasi, ja asuntolan paperinohuet seinät väsyttivät. Mutta kaikesta kyllä selvisi, ja samalla itsetuntemus ja itseluottamus kasvoivat rutkasti. Ja saipahan ötökkäkammoni kyytiä, kun opin elämään saman katon alla keittiön kaapin takana ja sängyn alla asuvien hämähäkkien kanssa.

Slovenia jäi mieleeni kulttuuriltaan ja historialtaan rikkaana, luonnoltaan ja rakennuksiltaan kauniina maana, jossa haluaisin ehdottomasti vierailla toistekin. Erityisen lämpimästi muistoihini jäivät lukuisat ystävälliset kohtaamiset paikallisten kanssa. Ruokakaupan palvelualtis myyjä, joka opasti minut lihatiskille ja tulkkasi toiselle työntekijälle toiveeni. Taidegallerian mukavat omistajat, jotka kertoivat minulle esillä olevista näyttelyistä ja kutsuivat minut mukaan illalla pidettäviin avajaisiin. Kahviloiden yrittäjät, jotka ystävällisyydellään saivat minut tuntemaan kuin olisin tullut kotiin. Katumarkkinoiden ja pikkuputiikkien yksinyrittäjät, joiden kanssa kävin mielenkiintoisia pikkukeskusteluja. Unohtamatta Brahen yhteistyökumppani ZNI:n ihanaa koordinaattori Petraa, joka kävi viikoittain kanssani kävi mahdolliset huoleni ja ilonaiheeni. <3

<3 sLOVEnia <3