Mallia kehitetään Hyvinvoivaa kasvua luva-alalla -hankkeessa.

Hyvinvoivaa kasvua luva-alalla -hankkeen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia ja tasa-arvoa luonnonvara-alan oppilaitoksissa.  Hyvinvointi terminä on moniulotteinen, pitäen sisällään psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Se on myös pitkälti henkilön subjektiivinen kokemus omasta tilastaan, jota ei aina ole helppo määritellä. Opiskelijalla saattaa olla mielenterveyteen, arjen hallintaan tai sosiaalisiin taitoihin liittyviä haasteita. Näiden huomioiminen yksilöllisesti luo osaltaan turvallisuuden tunnetta ja edelleen kykyä kiinnittyä opintoihin.

Hyvinvointijohtamisen mallin kohderyhmänä oli Koulutuskeskus Brahen Ruukin luonto- ja hevoskeskuksen yhteisö, jossa on noin 300 maatalous-, hevos-, eläintenhoitaja- ja riista-alan opiskelijaa sekä 35 henkilöstön jäsentä.

Hyvinvointityössä oli tarkoitus yhdessä yhteisön kanssa määritellä mitä kokonaisvaltainen hyvinvointi tarkoittaa Ruukin luonto- ja hevoskeskuksessa, millä toimenpiteillä hyvinvointia voidaan parantaa ja minkälaiset toimenpiteet osallistavat koko yhteisön sitoutumaan hyvinvoinnin toimenpiteisiin.

Hyvinvoinnin johtamisessa tulee olla uudenlainen näkökulma

Ruukin luonto- ja hevoskeskuksesta puuttui kokonaisvaltainen hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelma antaa struktuuria kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin johtamiselle​, haasteiden ennaltaehkäisyyn ja niiden ratkomiseen​. Yhteisö tulee osallistaa hyvinvointityöhön, koska yhdessä tekeminen ja mahdollisuus vaikuttaa sitouttaa yhteisöä hyvinvoinnin tavoitteisiin paremmin kuin annetut määräykset.

Teoria taustalla

Hyvinvoinnin kohderyhmänä oppilaitoksessa tulee olla koko yhteisö. Hyvinvointia tulee johtaa systemaattisesti ja tietoon perustuen. Johtamisen tulee perustua organisaation asetettuun strategiaan. Hyvinvointiin voidaan vaikuttaa johtamisella niin johtamistyylin kuin toteutettavien hyvinvoinnin toimenpiteiden kautta. Muutosta ei tule johtaa vain rationaalisena prosessina vaan henkilöstön ajatukset ja tunteet tulee kohdata ja niille tulee olla aikaa ja tilaa. Positiivinen ja palveleva johtajuus edesauttavat työhyvinvointia. Tämän hyvinvointijohtamisen mallin taustalla on PRIDE- positiivinen johtaminen – teoria.

Työhyvinvointia tukee johtamisen vuorovaikutteisuus yhdessä yhteisön kanssa. Yhteisön osallistamisella sitoudutaan paremmin toimenpiteisiin, kun niihin on itse saanut vaikuttaa. Tämä lisää ymmärrystä, että hyvinvointi lähtee meistä jokaisesta. Samalla se lisää yhteisöllisyyttä ja sen tukemista, yhdenvertaisuutta sekä yhteenkuuluvuutta. Hyvinvointi parantaa myös oppimista. Itseohjautuvuusteorian (osallisuus) mukaan yhdessä toimiminen lisää mielihyvän kokemista, kun yksilö saa toteuttaa itseään.

Työskentely

Tässä työssä keskityttiin hyvinvointijohtamisen lisäksi yhteisön osallistamiseen ja siksi hyvinvointijohtamisen suunnitelmaa tehtiin yhdessä yhteisön kanssa. Yhteisön osallistamisen keinot tulee olla sellaisia, että yhteisö osallistuu niihin, eikä koe niitä vaikeiksi.

Henkilöstön kanssa pidetyt hyvinvointityöpajat, onnistumiskeskustelut ja työhyvinvointikysely toimivat työskentelyn pohjana yhdessä teorian kanssa. Opiskelijoiden ja työelämän palaute, oppilaitoksen hyvinvoinnin tunnuslukuja ja verkostokeskusteluja käytettiin myös suunnitelman pohjana.

Työn ensimmäisenä tavoitteena oli määrittää hyvinvoinnin nykytilanne eli mitä tarkoittaa hyvinvointi Ruukissa. Samalla tunnistettiin Ruukin luonto- ja hevoskeskuksen yhteisölle tärkeitä hyvinvoinnin kohtia ja kehittämiskohteita (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi). Tämän jälkeen tehtiin hyvinvoinnin kehittämisohjelma seuraavalle kolmevuotiskaudelle. Hyvinvoinnin kehittämisohjelmassa hyvinvoinnin eri osa-alueille määritettiin toimenpiteet, resurssit, mittarit ja arviointi.

Hyvinvointi Ruukin luonto- ja hevoskeskuksessa

Hyvinvoinnin määritelmä Ruukin luonto- ja hevoskeskuksessa on yhdessä määritelty oppilaitoksen yhteisön kanssa. Fyysisessä hyvinvoinnissa huomioidaan oppilaitoksen tilat, välineet, yhteisön fyysinen kunto sekä turvallisuus. Psyykkisessä hyvinvoinnissa huomioidaan johtaminen, henkilöstön osaamisen vahvistaminen, suunnitelmien ja prosessien selkeys sekä opiskelijahuolto- ja palvelut. Sosiaalisessa hyvinvoinnissa huomioidaan johtaminen, yhdessä tekeminen, yhteiset pelisäännöt, palaute ja palkitseminen sekä työelämätaidot.

Lopuksi

Hyvinvointijohtamisen malli on osa Ruukin luonto- ja hevoskeskuksen arvoja ja strategiaa, suunnitelmia ja myös päivittäisissä toimenpiteissä. Se on tärkeä osa oppilaitoksen OKKA-säätiön sertifioitua kestävän kehityksen työtä, joten työllä on jatkoa tulevaisuudessakin.

Ruukin luonto- ja hevoskeskuksella tehdään hyvinvointia monialaisesti, monella eri tasolla ja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Hyvinvointia tehdään ennen kaikkea kokonaisvaltaisesti ja siinä huomioidaan niin psyykkinen, fyysinen kuin sosiaalinen hyvinvointi​ ennaltaehkäisevästi​ mutta myös haasteita​ ratkoen.

Hyvinvointijohtamisen mallin ansiosta oppilaitoksen yhteisön kokonaisvaltainen hyvinvointi on lisääntynyt. Hyvinvointi parantaa oppimista ja opiskelijoiden opinnot etenevät, keskeyttämiset vähenevät ja läpäisy paranee. Hyvinvoivassa työpaikassa henkilöstön luovuus, innovaatio ja tuottavuus kasvavat, myös työilmapiiri ja sitoutuminen työpaikkaan paranee.

 

Kirjoittaja:
Riikka Pajuvesa-Korkala
Toimialapäällikkö
Koulutuskeskus Brahe, Ruukin luonto- ja hevoskeskus

 

Hyvinvoivaa kasvua luva-alalla  on OPH:n rahoittama (Sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus) kuuden koulutuksenjärjestäjän verkostohanke. Koordinaattorina toimii Koulutuskeskus Brahe. Mukana ovat myös Ylä-Savon ammattiopisto, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Koulutuskeskus Salpaus, Ypäjän Hevosopisto ja Harjun Oppimiskeskus. 

Lähteitä:
Aura, O. & Ahonen., G. 2016. Strategisen hyvinvoinnin johtaminen. Alma Talent.
Hyvinvoiva amis https://hyvinvoivaamis.fi/
Manka, M-L. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. Alma Talent.
Opetushallitus. 2019. Hyvinvointijohtaminen ammatillisissa oppilaitoksissa.
Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. PS-Kustannus.