Paikallinen tutkinnonosa mahdollistaa työelämäkokemuksia jokaiselle
Lähes kaikki ovat osallistuneet yläkoulussa kahden viikon verran työelämään tutustumisjaksoihin, mutta joskus opiskelija ei ole sen jälkeen hakenut esimerkiksi kesätöitä tai muitakaan ansiotöitä, eikä työelämäkokemus ole päässyt siksi syventymään. Kynnys siirtyä työelämään on aidon kokemuksen puutteessa saattanut kasvaa nuoren mielessä. Myös maahanmuuttajaopiskelijalla voi olla suomalaisen työelämätuntemuksen suhteen vastaavanlainen tilanne, vaikka hän olisi omassa maassaan ollutkin töissä: suomalaisen työelämän lajityypilliset ominaisuudet eivät ole vielä ehtineet tulla tutuksi. Näihin tarpeisiin Koulutuskeskus Brahessa on kehitetty paikallinen tutkinnonosa, Suomalaisessa työelämässä toimiminen (15 osp).
Aidot työllistymiskokemukset ovat kultaa kalliimpia
Nuorten työllistyminen on valtakunnallinen ongelma, johon halutaan puuttua työttömien työnhakijoiden osalta. Hallitus pyrkii ratkaisemaan ongelmaa myös tuoreella nuorten työllistämissetelillä (Työ- ja elinkeinoministeriö). Koulutuskeskus Brahe haluaa toimia työelämäosallisuutta edistäen jo ennen työttömäksi jäämistä muun muassa tämän paikallisen tutkinnonosan myötä.
Eräs työllistymisen asiantuntija muotoili asian näin: ”Mitä hankalampi nuoren on työllistyä, sitä tärkeämpää hänen on saada aitoja työelämäkokemuksia.” Tämän tutkinnonosan kautta jokaiselle opiskelijalle on mahdollista löytää inkluusion periaatteen mukaisesti juuri hänelle sopiva työharjoittelupaikka. Nykyisin puhutaan työn muotoilusta, jolla tarkoitetaan työn sovittamista sen tekijälle sopivaksi (Työterveyslaitos). Inklusiivisuuden näkökulmasta työn muotoilu on erittäin keskeisellä sijalla, kun tavoitteena on löytää jokaiselle opiskelijalle hänelle senhetkiseen työkykyyn sopiva työ. Vaikka työkyky olisi tilapäisesti tai pitkäkestoisesti alentunut, jokaiselle yksilölle työtehtävä, jossa hän itse kokee selviytyvänsä ja viihtyvänsä, on merkittävä voimavara (Työterveyslaitos).
Lähes kaikki siirtyvät työelämään sisääntuloammatin kautta
Usein maahanmuuttajien kohdalla puhutaan sisääntuloammateista, joilla tarkoitetaan työtehtäviä, joissa toimimisen edellytyksenä ei tarvita korkeaa kielitaitoa, aiempaa osaamista tai koulutusta. Maahanmuuttajille sisääntuloammatit ovat mahdollisuus päästä sisälle suomalaiseen työelämään ja oppia samalla luontevassa ympäristössä suomen kieltä.
Itse asiassa myös suuri osa Suomessa syntyneistä ja korkeakoulututkintoon asti opiskelleistakin siirtyvät työelämään eräänlaisten sisääntuloammattien kautta: mansikanpoiminta, hyllyttäminen tai pikaruokaravintolan tehtävät ovat monelle ratkaisevan tärkeitä ensiaskeleita työelämään siirryttäessä. Ammatillisen koulutuksen tulisi varmistaa, että opiskelijalla olisi mahdollisuus viimeistään sen aikana saada ensikosketuksensa vähintään tällaisessa sisääntuloammatissa toimimiseen. Valitettavasti kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että perinteisiä sisääntuloammatteja on koko ajan vähemmän (Ami-säätiö 2025). Oppilaitoksen tuki on siksikin tarpeen.
Tärkeää on päästä osaksi itselle sopivaa työpaikkaa
Opiskelijalla on mahdollisuus saada tutkinnonosaa opiskellessaan ohjausta jo siihen, mihin työpaikkaan hän hakeutuu. Keskusteluiden kautta kartoitetaan opiskelijan valmiuksia, kiinnostuksen kohteita ja mahdollisia käytettävissä olevia suhteita. Opiskelijan kanssa käydään läpi tapoja, miten voi olla yhteydessä työpaikkaan ja miten työtä käytännössä haetaan. Opiskelija saa tarpeidensa mukaan valmennusta työpaikalle soittamiseen, cv-videon tekemiseen tai esimerkiksi sähköpostityöhakemuksen kirjoittamiseen.
Tutkinnonosa toteutetaan lähes kokonaan joko kesätöissä, osa-aikatöissä opiskelujen ohella tai työharjoitteluna – joka tapauksessa työpaikalla. Työpaikan ei tarvitse olla omaan alaan liittyvä vaan mikä tahansa työpaikka soveltuu suomalaisessa työelämässä tarvittavien ydintaitojen harjoitteluun ja kehittämiseen. Osalla työnantajista voi olla helppo työllistää esimerkiksi kesä-, osa- tai kokoaikatöihin opiskelija, joka on jo harjoittelussa osoittanut valmiuksia näihin.
Tutkinnonosaan kuuluu muutama kirjallinen tehtävä kuten alku- ja loppuarviointi sekä sähköpostityöhakemus. Osana tutkinnonosan dokumentointia ja arviointia voi toimia myös työsopimus ja -todistus. Työpaikkaohjaaja osallistuu arviointiin sekä työharjoittelun sujumisen että kehittämistehtävän osalta.
Opiskeluun saa ohjausta sekä lähiopetuksessa että verkkoympäristössä muun muassa eri some-viestimien kautta. Opiskelijalle on tarjolla lisäksi sähköistä oppimateriaalia oppilaitoksen verkko-oppimisympäristössä.
Mitä opiskelija oppii?
Tavoitteena tutkinnonosalla on kehittää opiskelijan vuorovaikutustaitoja suomalaisessa työympäristössä toimiessa. Opiskelija toimii vuorovaikutuksessa työyhteisön tai asiakkaiden kanssa, käyttää työympäristössään keskeistä sanastoa, käyttää eri viestintäkanavia vastuullisesti ja perehtyy keskeisiin työelämän viestinnässä käytettäviin digitaalisiin sovelluksiin.
Toisena tavoitteena on perehtyä suomalaiseen työ- ja tapakulttuuriin. Opiskelija noudattaa sovittuja työaikoja ja toimintatapoja sekä työtehtäviin liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Opiskelija huomioi työssään terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit. Hän toimii vastuullisesti ja eettisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäen. Lisäksi opiskelija ymmärtää tutkinnonosan myötä työlainsäädännön mukaiset työntekijän vastuut ja velvollisuudet.
Tutkinnonosa pyrkii myös siihen, että opiskelija suunnittelee omaa alaa soveltavan kehittämisidean työelämässä. Hän myös perustelee kehittämisidean tarpeellisuuden ja lisäarvon työyhteisölle tai yritykselle. Kehittämisideaa ei tarvitse käytännössä toteuttaa, vaan riittää suunnittelutasolla operointi.
Viimeisenä tavoitteena tutkinnonosalla on, että opiskelija arvioi vuorovaikutustaitojensa kehittymisen merkitystä urallaan. Hän hyödyntää oppimaansa ammattisanastoa vuorovaikutustilanteissa ja asettaa urakehitykselleen ja toiminnalleen tavoitteita.
Myös työnantaja hyötyy
Tutkinnonosaan kuuluu kehittämistehtävä, jossa opiskelija suunnittelee harjoittelu- tai työpaikalleen omaan alaansa liittyvän kehittämisidean. Tätä kautta niin opiskelijalle kuin työnantajallekin valottuu paremmin eri alojen merkityksellisyys ja sovellettavuus. Hyvänä esimerkkinä kehittämistehtävästä käy parturikampaajaopiskelijan kultasepänliikkeelle ehdottama qr-koodien hyödyntäminen näyteikkunasomistamisen yhteydessä. Opiskelija oli omissa opinnoissaan oppinut lukemaan tuotteiden qr-koodeista tärkeitä taustatietoja ja oivalsi, että samalla lailla asiakkaille voi tarjota mahdollisuuden perehtyä näyteikkunassa esillä oleviin tuotteisiin tarkemmin qr-koodin kautta. Opiskelija voi näin myös oppia, miten myydä omaa kehittyvää ammattitaitoa myös niihin työpaikkoihin, joissa sille ei ole suoraviivaista tarvetta havaittavissa.
Työnantajalle tutkinnonosa voi madaltaa kynnystä ottaa opiskelija harjoitteluun. Harjoittelu on taloudellisesti turvallinen tapa antaa opiskelijalle mahdollisuus osoittaa hyötynsä yritykselle mahdollisesti osana rekrytointiin päättyvää prosessia.
Suomalaisessa työelämässä toimimisen arvioinnista
Opiskelija osoittaa osaamistaan pääasiassa toimimalla työpaikalla ja suunnittelemalla omaan alaansa pohjautuvan ja työpaikan tarpeisiin vastaavan kehittämistehtävän. Tutkinnonosa arvioidaan työpaikkaohjaajan arvioinnin, kirjallisten tehtävien sekä opiskelijan ja opettajan arviointikeskustelun pohjalta arvosanalla 1–5. Arvioinnin toteuttaa tutkinnonosan ohjannut ammatillinen tai erityisopettaja.
Käytännössä tutkinnonosa on osoittautunut alusta asti toimivaksi ja käytännölliseksi mahdollisuudeksi työelämään siirryttäessä. Pääasiassa sitä ovat toteuttaneet valmistumisvaiheen opiskelijat. Jokainen on tähän asti suoriutunut työelämäkokemuksestaan hienosti, ja työnantajat ovat olleet tyytyväisiä: kehittämisideoista on saatu uutta ja raikasta nuoren ihmisen näkökulmaa ehkä ikääntyneeseenkin työyhteisöön.
Lähteet
Ami-säätiö 2025: Miksi nuorten työllistyminen on tärkeää yhteiskunnalle? Verkkouutinen 26.11.2025. Luettu 13.1.2026. https://ami.fi/uutiset/miksi-nuorten-tyollistyminen-on-tarkeaa-yhteiskunnalle/
Työterveyslaitos: Mieli ja työn muokkaus. Verkkomateriaali. Luettu 22.12.2025. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/mieli-ja-tyon-muokkaus
Työ- ja elinkeinoministeriö: Nuorten työllistymisseteli. Luettu 8.1.2026. Verkkomateriaali. https://tem.fi/nuorten-tyollistymisseteli
Kirjoittanut lehtori, ammatillinen erityisopettaja Saara Holappa
Teksti on syntynyt Inklu-hankkeessa.
Kohti inklusiivista ammatillista koulutusta
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja ammatilliset opettajakorkeakoulut kehittävät yhdessä inklusiivista ammatillista koulutusta. Yhteisenä tavoitteena on, että ammatillisen koulutuksen opiskelijat saavat yhdenvertaisesti tarvitsemansa tuen opiskeluunsa ja voivat hankkia tarvittavan osaamisen, tutkinnon ja työllistyä - opiskelevat he missä oppilaitoksessa tai missä päin Suomea tahansa.
