Hyppää sisältöön
4.11.2019
Jari Liikanen,

Yrittäjyysopissa Barcelonassa

Jari Liikasen ajatuksia yrittäjyysohjelman laatimisesta työpajassa Barcelonassa 14.-.18.10.2019 yhdessä kansainvälisen opetusalan henkilöstön kanssa.

Kävin Barcelonassa osallistumassa Erasmus+ rahoitettuun ja meille uuden toimijan Shipcon:in järjestämään työpajaan, johon osallistui minun  lisäkseni yhteensä 18 opetusalan henkilöä hollannista, saksasta, romaniasta, slovakiasta, italiasta, puolasta sekä turkista. Opetusalat ja tasot vaihtelivat yliopiston taloudesta ja elintarviketieteistä esiopetukseen. Vetäjänä toimi brittilähtöinen Michael ”Mick” Hughes, jolla on 44 vuoden kokemus konsulttina ja kouluttajana toimimisesta.

brahe_kv-blogi_yrittajyysopissa_barcelonassa.jpg
Ryhmä yrittäjyystyöpajassa Barcelonassa

Työpajan tarkoituksena oli tuottaa (…tai ainakin saada alulleen) jokaiselle osallistujalle oman organisaation ”yrittäjyys-ohjelma”, eli meidän tapauksessamme tapa jolla esitellään, tuetaan, ohjataan ja toteutetaan yhtä lailla perus yrittäjyyskasvatusta kuin konkreettista yrittäjäksi ryhtymistä. Omana tavoitteenani oli lisäksi saada harjoitella englannin puhumista, kun se on jäänyt pahasti lapsipuolen asemaan viime vuosina…

Ainakin saksalaiset esikouluopettajat olivat kateellisia suomalaisesta ulkoilmaesikoulusta. Näytin muutamia kuvia joissa ryhmä oli esim. kiivennyt puuhun, kun saksassa ei ole luvallista kiivetä puuhun kouluissa. Opetuksessa myös hyödynnettiin esille tuomaani www.minunpolkuni.fi sivustoa jollaista ei kansallisella tasolla tuntunut olevan missään muualla.

Yrittäjyyden ollessa niin monivivahteinen kuin se on, pitää aluksi unohtaa alakohtaisuudet ja pikkutarkkuus. Pitää ajatella eri alojen yrittäjiä (taide, teollisuus, kasityö, maatalous…) kokonaisuutena ja sitä minkälaisia he ovat. Miten he pystyvät toimimaan. Kaikilla aloilla on samat lähtökohdat. Yrittäjällä on tarve toteuttaa itseään ja ratkaista tai helpottaa muiden ihmisten (asiakkaat) ongelmia/haasteita/arkea.


Mitä jäi mieleen…?

Yrittäjyyden hyödyt yrittäjälle ja yhteisölle sekä yhteiskunnalle ovat kiistattomat mutta sen laajemmasta hyödyntämisestä tulee tehdä tutkimuksia, kun suomalaisen ja erityisesti pohjois-pohjanmaan oma yrittäjyyskasvatuksen strategia 2016-2020 on saatu jalkautettua toimintaan riittävässä laajuudessaan.

Yrittäjyyden esteet ovat myös mitä ”moninaisimmat”. Yksilöllisistä, niin fyysisistä kuin psyykkisistä syistä, aina laajempiin yhteiskunnallisiin tai jopa kansainvälisiin esteisiin asti. Kaikilla asioilla on kuitenkin kautta historian ollut tapana järjestyä tavalla tai toisella. Usein tämä vaatii yrittäjältä itseltään rohkeutta, muuntautumiskykyä ja uskallusta ajatella asioista sekä itsestään erilaikka kuin aiemmin. Vertaistuella ja verkostolla tai tutkimalla asioita voidaan päästöä käsiksi määritettyihin kykyihin, taitoihin ja ominaisuuksiin joilla yrittäjä saavuttaa edistystä ja lopulta läpimurron esteistä.


Yrittäjän kokemukset ja tiedot luonnollisesti ohjaavat häntä kaikessa ko. toimintaan liittyvässä tekemisessä ja päätöksenteossa. Tällöin tietyillä luonteenpiirteillä on vaarana olla liian ennakkoluuloinen vastaan tuleville asioille ja tällöin esteitä luodaan itse tai niitä vähätellään. Usein yrittäjälle olisi hyväksi keskustella asiasta jonkun luotettavan ”kollegan” kanssa. Verkostoituminen on äärimmäisen harvoin haitallista yrittäjyydelle eli sosiaaliset taidot ja ihmistuntemus ovat tärkeitä taitoja. Mielikuvaharjoitteet tai erilaiset kokeilut sekä positiiviset roolimallit saavat aikaan positiivista tahtotilaa ja luovuutta. Molemmat tärkeitä taitoja joilla saadaan aikaan motivaatiota. Tiedot ja taidot ilman motivaatiota eivät toimi kuten ei pelkkä raha. Henkilökohtainen motivaatio on perusedellytys järkevälle toiminnalle.

Yrittäjälle tärkeä olla luova ja pystyä siirtämään uudet ajatukset teoiksi ja toiminnaksi. Luovuus vaatii itsetuntemusta, uskoa ja luottamusta itseensä sekä omaan osaamiseen. Virheitä tulee, joten sinnikkyys ja virheensietokyky on hyvä olla kohdillaan. Usein haasteet saavat aikaan motivaatiota jolla saavutetaan tuloksia. Oppilaita voi haastaa toimimaan esimerkiksi genious hour-mallin mukaisesti. Oheinen linkki vie englanninkieliselle Teachthought-sivustolle.

Mallissa oppilaat suunnittelevat, luovat ja toteuttavat itsenäisesti projektin tai oppitunnin, jonka tarkoituksena on palvella heidän oppimistaan ja saada heidät tuntemaan itsensä tarpeellisiksi ja tärkeiksi. 80/20 säännön mukaisesti oppilaat oppivat keskittymään lopputulokselle oleellisiin asioihin ja jakamaan tekemistä taitojen/osaamisen perusteella. Projektin tai tunnin suunnittelu aloitetaan lopputuloksen eli opitun asiakokonaisuuden määrittelyllä. Mikä asia tässä yhteydessä opitaan.

Yrittäjän henkilökohtainen empaattisuus lisää merkittävästi kyvykkyyttä aistia markkinoiden halukkuutta tai tarvetta ostaa tuotteita tai palveluita. Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää mitä toinen ihminen kokee tämän näkökulmasta, eli itsensä asettamista toisen henkilön asemaan.

Yrittäjän tulee harjoittaa omaa palveluprosessiaan kokonaisuudessaan:

Tarve - Teoria - Kyselyt - Analysointi/Päättelyt - Lopputulos - Päätös

Tarve: Onko tuotteelle/palvelulle tarvetta mahdollisilla markkinoilla?

Teoria (”hypoteesi/ansaintamalli”): Miten järjestän tuotteen/palvelun saatavuuden asiakkaita hyödyntävällä tavalla?

Kyselyt: Tiedon hankinta mahdollisilta asiakkailta, kollegoilta, vertaisverkostolta, asiantuntijoilta

Analysointi/päättelyt: Tiedon kasaus, järjestelyt, mahdolliset kokeilut, vertailut

Lopputulos: Faktojen esittäminen

Päätös: Päätös sen hetkisten faktojen pohjalta!