Hasta luego Espanja!
Ensin kotiinpaluu tuntui ylireagoinnilta, sillä tilanne Fuengirolassa oli todella rauhallinen. Ihmiset kyllä puhuivat koronasta, mutta sen vaikutukset eivät näkyneet arjessa mitenkään. Toki sosiaalisessa mediassa oli jaettu videoita, joissa ihmiset hamstrasivat vessapaperia (kyllä, myös Espanjassa) ja nokkelimmat keksivät sujauttaa muovipussin päähänsä suojautuakseen odottamattomilta pärskeiltä. Tässä vaiheessa tämä vielä hymyilytti, Lähi-Mercadonassani meno oli aivan tavanomaista.
Nopeaa päätöstä kotiinlähdöstä siivitti sekin, että myös lehden toimitus oli jäämässä heti etätöihin. Huhuja liikkui koulujen ja julkisten tilojen sulkemisesta. Paikalliset kehottivat ottamaan neuvot vakavasti ja lähtemään kotiin mahdollisimman pikaisesti. Niinpä vaihdoin huhtikuun alkuun varatun paluulennon maanantai-aamulle. Ennätettiin pikapikaa juoda toimituksessa vielä läksiäiskahvitkin ja viimeisen harjoittelupäivän tein etänä Skypen välityksellä. Toimituksen työntekijöillä oli selvästi muodostunut rautainen rutiini etätyöhön, sillä nopea päätös siirtää koko toimitus kotitoimistoihin ei hidastanut lainkaan lehdentekoprosessia. Jutut ja ilmoitukset löysivät paikkansa lehden sivuilta saumattoman sujuvasti.
Perjantain ja viikonlopun aikana tilanne muuttui myös Fuengirolassa ratkaisevasti. Maahan julistettiin ensin hätätila, sitten ulkonaliikkumiskielto. Espanjan hallitus julkaisi listan asioista, joiden puitteissa oli luvallista liikkua ulkona. Näitä olivat mm. ruokakaupassa, apteekissa ja huoltoasemalla asiointi, vanhusten auttaminen ja koiran ulkoiluttaminen. Myös kotiinpaluu oli luvallista (huh!). Ulkonaliikkumiskieltoa uhmaavalle oli luvassa tuntuva sakko.
Koko viikonlopun ajan seurasin uutisia jännittyneenä, sillä muutoksia tehtiin nopeasti. Välillä konsultoin paikallisia työkavereitani, koska itse en ymmärtänyt espanjankielisiä uutisia. Liikkeellä oli huhu rajojen sulkemisesta. Mietin, että mitä se tarkoittaisi paluulennon suhteen ja liikkuisivatko paikallisjunat vielä maanantai-aamuna.


Maanantai-aamuna lähdin varmuuden vuoksi ensimmäisellä lähijunalle kentälle, koska tiedossa oli, että junavuoroja oli harvennettu. Kaikki sujui kuitenkin hyvin, ennätin ajoissa kentälle ja lento lähti ajallaan kohti Suomea. Kentällä ei ollut havaittavissa korona-paniikkia, ei kuumeen mittailua, ei suojapukuja ja maskeja. Ainoastaan metrin turvavälistä muistutettiin. Ravintolat ja kaupat pysyivät suljettuina.



Vaikka kv-harjoitteluni jäi ikävästi kesken korona-tilanteen vuoksi, sovimme lehden toimituksen kanssa, että voisin tehdä kampanjasuunnitteluun liittyvän näyttöni heille etänä. Olemmekin nyt jatkaneet keskustelua Skypen välityksellä. Yhteydenpito on sujunut hyvin ja toivonkin saavani näytön valmiiksi lähiviikkoina.
Kaikesta loppuhämmingistä huolimatta kv-vaihto Espanjassa oli hieno kokemus, oli kivaa päästä näkemään kahden erilaisen lehden valmistusprosessia lähietäisyydeltä ja tutustua paikalliseen työ- ja arkielämään sekä tietysti lehden toimituksen mukaviin työntekijöihin.