Latvian reissupäiväkirja
Sunnuntai 16.10.
Lähdimme Suomesta varhain aamuyöstä ja suuntasimme Oulun lentokentälle. Oli pimeää, mutta koneessa istuessamme aurinko kipusi pikkuhiljaa taivaalle maalaten kauniin punertavan oranssin ja violetin taivaan. Matka meni joutuin, pian aamu sarasti ja olimme perillä Riiassa.
Olimme yhdessä muiden opiskelijoiden ja Brahen opettajien kanssa matkalla kierrätys- ja luonnonsuojelutapahtumaan Latviassa (Ecological Issues, Nordplus programme project), jonne osallistui meidän lisäksi ryhmiä Virosta ja Liettuasta. Osallistujamaat vierailevat vuoroin toistensa maissa saman aiheen äärellä.
Riiassa ehdimme kiertää jonkin verran paikkoja ennen junaan astumista. Lopullinen kohteemme oli Daugavpils. Katsastimme kaupungin kirpputorit ja kuuntelimme katumuusikon soittoa ja laulua latvian kielellä lähellä juna-asemaa olevassa puistossa. Puluja lenteli ympäriinsä etsiskellen leivänmuruja ja ihmiset pysähtyivät kuuntelemaan musiikkia ja kauas kantautuvaa laulua.
Riika ja Daugavpils ovat tyyliltään samantapaisia, kuin Helsinki. Ainoa selkeä ero kaupunkien välillä on se, että Latvian kaupungeissa ränsistyneet kadunkulmat ja vanhat patsaat viestivät selkeästi siitä, että kaupunki on aikoinaan kuulunut suurvalta Neuvostoliitolle ja että kaupungin jälleenrakentaminen itsenäisessä valtiossa on vasta alkanut.
Latvia itsenäistyi lopulta vasta 1991, joten historian tapahtumista ei ole kulunut vielä kovin montaa vuotta. Kaduilla liehui Ukrainan lippuja merkkinä siitä, että maa seisoo vahvasti nyt parasta aikaa soditun sodan kärsineen maan puolella. Maasta kolmasosa on Venäjältä muuttaneita ja yli puolet maassa asuvista kansalaisista ymmärtävät venäjää.
Lopulta pääsimme junaan. Junan ikkunasta ei olisi suoraan tiennyt olevansa muualla kuin kotimaassa, ellei olisi laittanut merkille pellolle viljeltyä maissia tai tolppien päällä olevia haikaranpesiä. Daugavpilsissä meitä oli vastassa koulun henkilökuntaan kuuluva Sandra ja muutamat oppilaat, jotka toivottivat meidät tervetulleeksi Latviaan ja veivät meidät opiskelijat asuntolaan, jossa viettäisimme seuraavan viikon.
Viikko-ohjelmaan oli kirjoitettu monenlaisia aktiviteetteja aina savenvalannasta ja Marko Rotkon taidemuseosta eläinpuistoon ja yliopistolle. Luvassa olisi kokemusrikas viikko!
Maanantai 17.10.
Heräsimme Daugavpilsissä. Päivä oli syksyinen, mutta lämmin ja aurinko paistoi kauniisti. Aamupalan jälkeen suuntasimme koululle, jossa ensimmäistä kertaa tapasimme muiden maiden edustajat (Viro, Latvia, Liettua). Kielimuurin takia kommunikointi ei ollut suomalaisten ja Baltian maiden välillä helppoa, mutta vastaanotto oli ystävällinen ja ihmiset vieraanvaraisia.
Lounaan jälkeen suuntasimme ensimmäiseen aktiviteettiin, joka oli kaupungin ammattikoululla. Siellä kaikki ryhmät saivat kokata ruokaa Latvian sesonkihedelmästä, kurpitsasta. Siitä valmistettiin keksejä ja sosekeittoa. Ruuan valmistuksessa oli zero-waste teema, eli ruoka-annokset oli mitoitettu riittämään juuri meidän kokoiselle ryhmälle.
Tämä oli päivän ainoa aktiviteetti. Sen jälkeen saimme vapaasti tutustua kaupunkiin ja löysimmekin perille mukavaan pieneen ja lämminhenkiseen kahvilaan, jossa vietimme loppuillan.
Tiistai 18.10.
Aloitimme päivän aamupalalla kahvilassa, joka oli aivan pienen kävelymatkan päässä asuntolalta. Söimme aamupalaksi pannukakkuja ja lättyjä kaikissa eri muodoissa. Oli suklaalla täytettyjä ohukaisia, juustoisia rullia, sekä perunasta valmistettuja lättyjä.
Sen jälkeen suuntasimme yhdessä koululle ja katsoimme yhdessä videon koskien Latvian kierrättämistä. Tapahtumissa oli havaittavissa kielimuuri, koska asiat esitettiin aina eri kielin, välillä venäjäksi, välillä liettuaksi, latviaksi ja englanniksi.
Jaoimme ryhmien välisiä kokemuksia kierrättämisestä ja me suomalaiset saimme kertoa miten kierrättäminen ja luontoystävällisyys näkyy meidän valinnoissamme ja kuinka luontoystävällisyydestä on saatu Suomessa aikaan trendi, joka näkyy jokapäiväisissä kuluttajan valinnoissa.
Sen jälkeen kävimme katsomassa ratikoita ja Daugavpilsin linja-autoasemaa. Meille kerrottiin, että jossain vaiheessa maahan tuotiin niin paljon maakaasua Venäjältä, että sinne oltiin suunnittelemassa maakaasulla toimivia busseja. Ne oli kuitenkin nopeasti vedetty pois markkinoilta kaasun hinnan kohotessa pilviin.
Samana päivänä kävimme yliopistolla kuulemassa luonnonsuojelusta. Meitä luennoi yliopiston opiskelijat. He kertoivat meille uhanalisista eläinlajeista, nanoteknologiasta, sekä dna:n erottelumenetelmistä.
Päivä huipentui ekosuklaan maisteluun. Suklaa oli valmistettu vain harvoista raaka-aineista niin, että helposti allergisoivat pystyivät nauttimaan suklaasta tietäen, ettei siihen ole lisätty mitään ylimääräistä mitä ei lukisi selosteessa. Suklaayrityksen perustanut pariskunta oli halunnut hypätä ruuan tuottamiseen pariin, kun kotona tehty arkiruoka alkoi tylsistyttämään.
Keskiviikko 19.10.2022
Kävimme eläintarhassa, jonne oli kerätty uhanalaisia lajeja. Tässä eläintarhassa, kuten usein eläintarhoissa, ei oltu päästy eläimille tyypilliseen elinympäristöön, minkä vuoksi sille olikin jätetty asiaan kuuluvaa palautetta. Vaikka eläintarha suojelisikin harvinaisia lajeja, lajien kuuluisi saada elää mahdollisimman lähelle sellaista elämää, kun ne eläisivät luonnossakin.
Myöhemmin keskiviikkona pääsimme Marko Rotkon taidemuseoon, jossa saimme opastetun kierroksen Rotkon teoksiin ja elämään. Lisäksi saimme tutustua muihin Latvian taideaarteisiin, sekä itse museorakennukseen, jota oli käytetty aikoinaan armeijan tukikohtana.
Taiteiden ihastelun jälkeen suunnattiin keramiikkakeskukseen, jossa saimme muotoilla vapaavalintaisesta aiheesta savitöitä. Ryhmillä syntyi monenlaisia upeita teoksia.
Torstai 20.10.
Viimeinen ohjattu päivä.
Kävimme vedenpuhdistamista koskevassa museossa, joissa opiskelijoita kysyttiin heidän vedenkäyttötottumuksistaan, sekä tietämyksestä, kuinka paljon vettä kului jokapäiväiseen eloon. Tämän jälkeen meidät viettiin katsomaan paikallisia vedenpuhdistamoja.
Iltapäivällä nuoret saivat tehdä yhdessä ryhmätöitä ja esitellä viikon aikana oppimiaan ja näkemiään asioita. Porukka kokoontui viimeisen kerran yhteen ja yhteistyökumppaneita kiitettiin ja heidät toivotettiin tervetulleiksi käymään Suomeen, mutta sitä ennen Viroon, jossa seuraava yhteinen kokoontuminen järjestettäisiin!
Perjantai 21.10.
Viikosta oli jäänyt käteen monenlaista. Voisi kuvitella Eurooppaan lähtiessään, että kaikki maat olisivat samanlaisia, mutta voi positiivisesti yllättyä, sillä jokaisessa maassa onkin omat vivahteensa, kulttuurilliset perinteet, ihmistyyppinsä ja historiansa.
Kierrätys ja luonnonsuojelu ovat sellaisia teemoja, jotka ovat nykypäivänä nousseet erityisesti pinnalle ja syystäkin. Niitä tarvitaan, sillä jokaisen EU:n valtion tulee olla sitoutunut pitämään huolta ympäröivästä maailmasta ja ottamaan vastuuta aiheuttamistaan päästöistä maailmalle.
Ryhmäni kanssa kiitän ja kuittaan. Kiitos koululle mahdollisuudesta osallistua tällaiseen tapahtumaan!
Hanna Kinnunen
Video- ja valokuvausalan opiskelija